Tiedotteet 2018

Poikkeuksellisen kuuma heinäkuu vaikutti sinileväesiintymiin odotettua vähemmän (Pohjois-Savo)

Pohjois-Savon viikoittaisen seurannan havaintopaikoilla (21 paikkaa) sinilevätilanne oli heinäkuussa pääosin edeltävien vuosien kaltainen. Heinäkuun kolmella ensimmäisellä viikolla sinilevää havaittiin viikoittain vain 2-3 paikalla ja esiintymät olivat vähäisiä.

Heinäkuun viimeisellä viikolla levätilanne heikkeni aiempien leväseurantavuosien keskiarvoa alemmalle tasolle: levää havaittiin neljällä paikalla, joista yhdessä, Kiuruveden seurantapaikalla, esiintymä oli runsas. Muut havainnot tehtiin Onkivedellä, Kiuruveden Toiviaisjärvellä sekä Siilinjärven Kevättömällä. Kuluneella viikolla sinilevätilanne on muuttunut jälleen parempaan päin. Vain kahdella Pohjois-Savon havaintopaikalla esiintyi pieniä määriä levää. Yleisöilmoituksia levähavainnoista on tullut ELY-keskukseen tasaiseen tahtiin koko heinäkuun ajan.

Heinäkuun alkupuoliskolla pintavedet olivat Kallaveden lämpötila-aikasarjaa tarkasteltaessa noin 2-3 °C viileämpiä kuin aiempina seurantavuosina. Heinäkuun puolessa välissä helteet hipoivat jo seurantajakson lämpöennätystä. Eilen keskiviikkona Kallavedellä mitattiin pintaveden lämpötilaksi 23,1 °C, joka on yhä usean asteen vuotuista heinäkuun keskiarvoa korkeampi.

Hellejaksoina ravinteiden vähyys voi rajoittaa leväesiintymiä

Leväkukinnot ovat pysyneet kurissa, vaikka kuluneesta kesästä odotettiinkin "leväkesää". Myös vuoden 2014 lämpimänä kesänä sinileväesiintymiä oli heinäkuun loppupuolella vähemmän, kuin mitä otollisista sääolosuhteista olisi voinut olettaa.

Pitkinä hellejaksoina ravinteiden vähyys voi rajoittaa leväesiintymiä, kun ravinnetäydennystä ei ole päässyt huuhtoutumaan valuma-alueilta sateiden myötä. Lisäksi syvemmissä järvissä on tällä hetkellä jyrkkä lämpötilakerrostuneisuus, eikä tuuli ole pystynyt sekoittamaan ravinteita syvemmistä vesikerroksista. Ravinnetäydennystä voi nousta pohjasta vasta ilmojen viilentyessä, kun vesimassat sekoittuvat.

Koko heinäkuun keskimääräinen pintaveden lämpötila leväseurantavuosien aikana oli korkeimmillaan vuonna 2011 (21,8 astetta). Alhaisimmat lämpötilat mitattiin vuosina 2008 sekä 2009 (16,7 °C).

Yksittäiset levähavainnot eivät kerro koko järven levätilanteesta

Levätilanne voi vaihdella nopeasti järven eri osissa jopa vuorokauden aikana. Leväseuranta ja -tiedotus ovat otos yksittäisiltä vakioseurannan pisteiltä, eivätkä siis anna täysin kattavaa kuvaa sinilevän esiintymästä. Tämän vuoksi oman rannan levätilannetta kannattaa tarkkailla.

Mikäli sinilevää on vedessä selvästi havaittavissa, ei vettä tulisi käyttää löyly-, pesu- tai talousvetenä eikä syötävien kasvien kasteluvetenä. Veden keittäminen ei poista myrkkyjä ja saunan kiukaallakin myrkyt vain vapautuvat ilmaan löylyjen mukana.

Suomessa järvivedet ovat valtaosin kuitenkin puhtaat ja sinilevät kuuluvat niiden luonnolliseen eliöstöön. Tilanne ei ole hälyttävä, jos rantaan on ajautunut vähän levää tai muutoin kirkkaassa vedessä on harvakseltaan tikkumaisia tai ryynimäisiä hiukkasia. Lasten ja koirien uintia sinileväalueilla tulisi kuitenkin valvoa tai rajoittaa. Altistuminen sinilevämyrkyille voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, oksentelua, päänsärkyä, tukkoisuutta, silmien kirvelyä, ihottumaa, kuumeilua tai heikotusta. Sinileväesiintymät ovat tyypillisesti runsaimmillaan heinä-elokuussa.

Ajankohtaista levätilannetta voi seurata Järviwiki-palvelussa, jonne kansalaiset voivat viedä myös omia levähavaintojaan.

Lisätietoja:
Pohjois-Savon ELY-keskus
Ilari Falck, leväseuranta
puh. 0295 016 060, ilari.falck(at)ely-keskus.fi


Päivitetty