› Takaisin graafiseen esitykseen

Kysymyksiä ja vastauksia ELY-keskusten koronarahoituksesta

Työnjako ELY-keskusten rahoituksen ja Business Finlandin rahoituksen kesken määräytyy yrityksen henkilömäärän perusteella. ELY-keskukset suuntaavat rahoitusta yrityksille, joissa työskentelee enintään 5 henkilöä avustuksen jättöhetkellä ja Business Finland rahoittaa tätä suurempia yrityksiä. Rahoittajien työnjaon mukaista henkilömäärää laskettaessa otetaan huomioon myös hakemushetkellä lomautettuna olevien työntekijöiden määrä.

Kuka voi hakea rahoitusta
Rahoitusta hakevan yrityksen taloudellinen tilanne
Rahoituksen määrä
Mihin tilanneanalyysiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?
Rahoituksen hakeminen ja raportointi
 

Kuka voi hakea rahoitusta

K: Kenelle rahoitus on tarkoitettu?
V: Rahoitus on tarkoitettu Suomessa toimiville yrityksille (oy, ay, ky, osk, yksityinen elinkeinonharjoittaja), joissa työskentelee enintään 5 henkilöä hakemuksen jättämishetkellä (sisältää yrittäjän ja yrittäjät), joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Tästä pääsäännöstä poiketen voidaan yrityksen koon tarkastelussa ottaa huomioon myös esimerkiksi yrityksen lomautettujen työntekijöiden määrä.

Lisäksi rahoitus on tarkoitettu myös niille yksityisille elinkeinoharjoittajille (toiminimi), joissa työskentelee pääsäännöstä poiketen enemmän kuin viisi henkilöä.

Säätiöiden ja yhdistysten toiminta voidaan katsoa rahoituksen myöntämistä harkittaessa hyväksyttäväksi yritystoiminnaksi vain poikkeustapauksessa. Edellytyksenä on, että kyse on selkeästi voittoa tavoittelevasta liiketoiminnasta. Rahoituksen piiriin ei hyväksytä esimerkiksi harrastustoimintaa tai muuta niihin rinnastettavissa olevaa toimintaa. 

Ahvenanmaalla toimivat yritykset ovat rahoituksen ulkopuolella.

K: Voiko yksinyrittäjä saada rahoitusta?
V: Yksinyrittäjät eivät kuulu tämän rahoituksen piiriin. Yksinyrittäjät voivat hakea tukea kunnilta koronavirustilanteessa. Haku tapahtuu yrityksen sijaintikunnasta. Tuen suuruus on 2000 euroa. Tuki myönnetään yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen kattamiseen. Kunnat tiedottavat hakemisen avautumisesta.

K: Voiko kausiyritys saada rahoitusta?
V: Kausiyritykset kuuluvat tämän rahoituksen piiriin siltä osin, kuin ne työllistävät enintään 5 henkilöä hakemuksen jättämishetkellä sisältäen yrittäjän/yrittäjät. Jos kausiyritys ei työllistä hakemuksen jättämishetkellä yrittäjän lisäksi muita henkilöitä, hakija katsotaan yksinyrittäjäksi ja yritys ei kuulu tämän rahoituksen piiriin.

K: Onko yrityksen toimialan suhteen rajoituksia?
V: Rahoitus on mahdollista kaikkien muiden toimialojen yrityksille, paitsi päätoimialaltaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista maataloutta, metsätaloutta ja kalataloutta sekä maataloustuotteiden jalostusta harjoittaville yrityksille.

Rahoitusta hakevan yrityksen taloudellinen tilanne

K: Miten tarkastellaan yrityksen taloudellista tilannetta?
V: Rahoitus kohdennetaan yrityksille, joilla ennen koronan aiheuttamaa tilannetta oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Yrityksellä tulee myös arvioida olevan kannattavan toiminnan edellytykset jatkossa. Toiminnan kannattavuuden arviointi on kokonaisharkintaa, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa yrityksen taloudelliset tunnusluvut. Lisäksi tässä arvioinnissa voidaan huomioida erilaisista julkisista ja yksityisistä rekistereistä saatavat tiedot yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden maksuhäiriöistä sekä verojen ja muiden julkisoikeudellisten maksujen suorittamisesta. Lähtökohtana harkinnanvaraista rahoitusta myönnettäessä on luonnollisesti se, että saaja on hoitanut asianmukaisesti velvoitteensa. Poikkeuksellisesti rahoitus voidaan kuitenkin myöntää, jos velvoitteiden laiminlyönti on vain vähäinen ja niiden hoitamisesta on tehty maksusuunnitelma. Tässä poikkeuksellisessa häiriötilanteessa on mahdollista ottaa harkinnassa huomioon esimerkiksi se, että esimerkiksi Verohallinnolta on haettu maksujärjestelyä verovelan osalta.

Rahoituksen määrä

K: Kuinka paljon rahoitusta voi saada?
V: Tilanneanalyysin tekemiseen enintään 10 000 euroa avustusta, joka on enintään 80 % hankkeen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista. Päätöksessä voidaan hyväksyä siis enintään 12 500 euron kustannukset sisältäen välilliset kustannukset.

Kehittämistoimenpiteisiin enintään 100 000 euroa avustusta, joka on enintään 80 % hankkeen perusteena olevista hyväksyttävistä kustannuksista. Päätöksessä voidaan hyväksyä siis enintään

125 000 euron kustannukset sisältäen välilliset kustannukset.

Molemmissa rahoituksissa vaaditaan siis yrityksiltä 20 % muuta rahoitusta avustuksen lisäksi. Muu rahoitus voi olla esimerkiksi yrityksen tulorahoitusta tai lainarahoitusta. Hakemuksessa täytettävästä hankkeen rahoitussuunnitelmasta löytyy alaotsikon "Yksityisrahoitus" alta rahoituksen merkitsemiseksi kohdat "oma-rahoitus, Finnvera Oyj ja muu rahoitus", joihin avustuksen lisäksi tarvittava rahoitus tulee merkitä.

Tilanneanalyysissa avustuksen lisäksi tarvittava rahoitusosuus on siis 2 500 euroa, jos yritykselle myönnetään 10 000 euron maksimiavustus. Kehittämistoimenpiteissä avustuksen lisäksi tarvittava rahoitusosuus on 25 000 euroa, jos yritykselle myönnetään 100 000 euron maksimiavustus.

Mihin tilanneanalyysiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?

K: Mihin toimenpiteisiin tilanneanalyysin tekemiseen saatavaa rahoitusta voi käyttää?
V: Tilanneanalyysin avulla yritys voi selvittää ja suunnitella

  • yrityksen toimintaa,
  • uusia liiketoimintoja,
  • tuotannon ja palvelujen organisoimista koronan aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen.

Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.

K: Mitä kustannuksia tilanneanalyysin tekemiseen voi esittää?
V: Rahoituksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia voivat ovat:

  • yrityksessä työskentelevien henkilöiden laskennalliset palkkakustannukset. Vuokratyöntekijöitä ei lasketa rahoituksen piiriin.
  • välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut), joiden määrä on 50 % laskennallisista palkkakustannuksista

K: Mitä ovat laskennalliset palkkakustannukset?
V:
Palkkakustannusten osalta tilanneanalyysissä käytetään vakioitua laskennallista 2 000 euron palkan määrää per yrityksessä työskentelevä henkilö, riippumatta henkilölle tosiasiallisesti maksetusta palkasta. Myös maksatushakemuksessa käytetään näitä samoja laskennallisia palkkoja, tosiasiallisesti maksettuja palkkoja ei tarvitse ilmoittaa. Palkkamäärä ei riipu hankeajasta, eli sitä ei makseta per kk.

K: Työntekijä on hakemushetkellä esimerkiksi lomautettu, sairauslomalla tai vanhempainvapaalla mutta hänen on tarkoitus osallistua tilanneanalyysin toteuttamiseen. Voidaanko työntekijä hyväksyä rahoituksen piiriin?
V: Lomautettu, sairauslomalla tai vanhempainvapaalla oleva työntekijä voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin, jos hän palaa työhön ja osallistuu tilanneanalyysin toteuttamiseen ja yrityksen toiminnan suunnitteluun. Rahoituksen saaja on kuitenkin velvollinen seuraamaan henkilön työajan käyttöä tilanneanalyysin toteuttamisessa, jotta se voidaan tarvittaessa tarkistaa.

K: Miten yrityksessä työskentelevien henkilöiden työaika huomioidaan tilanneanalyysia myöntämistä harkittaessa?
V: Rahoituksen perusteena olevien henkilöiden määrää laskettaessa voidaan ottaa huomioon useamman hankkeeseen osallistuvan henkilön yhteenlasketut työajat siten, että vaadittu keskimääräinen vähimmäistyöaika (30 tuntia / viikko) voi muodostua kahden tai useamman eri henkilön yhteenlasketusta työpanoksesta.

K: Yritys työllistää hakemushetkellä yrittäjän lisäksi enintään neljä henkilöä, mutta kaikki työntekijät ovat lomautettuja. Voidaanko tällöin kuitenkin yrittäjä laskea rahoituksen piiriin?
V: Voidaan, mikäli yrittäjän keskimääräinen työaika ylittää 30 tuntia viikossa.

 

Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?

K: Mihin kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voi käyttää?
V: Kehittämistoimenpiteisiin saatavaa rahoitusta voidaan myöntää laajempiin kehittämistoimenpiteisiin, jotka parantavat yrityksen mahdollisuuksia koronaviruksen aiheuttamassa markkina- ja tuotantohäiriötilanteessa ja sen jälkeen. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi:

  • liiketoiminnan uudelleensuuntaamiseen,
  • alihankintaverkoston kehittämiseen,
  • tuotannon uudenlaiseen organisointiin,
  • tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen sekä
  • osaamisen vahvistamiseen.

Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.

K: Mitä kustannuksia kehittämistoimenpiteisiin voi esittää?
V: Rahoituksen piiriin hyväksyttäviä kustannuksia voivat ovat:

  • yrityksen henkilöstön hankkeeseen kohdistuvat tosiasialliset palkat ml. yrittäjien tosiasialliset palkat
  • ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien henkilöstön koulutus (Huom! Ei hyväksytä koneita ja laitteita tai muita investointeja)
  • ulkopuolisia asiantuntijakustannuksia voidaan hankkeessa hyväksyä enintään 60 000 euroa
  • tuotteiden kehittämiseen liittyvät raaka-aineet ja puolivalmisteet prototyypin valmistuksessa
  • palkkojen perusteella laskettavat välilliset kustannukset (mm. työnantajamaksut) 50 % 

Maksatushakemuksessa tulee toimittaa loppuraportti hankkeessa tehdyistä toimista.

K: Voiko rahoitusta saada investointeihin?
V:
Koronarahoitusta ei voida myöntää investointeihin, kuten esimerkiksi kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin. Rahoitusta ei voi myöntää myöskään aineettomiin investointeihin, kuten esim. patenttien tai atk-ohjelmien lisenssien tai muihin vastaaviin käyttö- ja valmistusoikeuksien hankkimiseen.

K: Hyväksytäänkö intressiostot lähipiiriin kuuluvilta yrityksiltä?
V: Intressiostoja ei hyväksytä yrityksen lähipiiriltä. Pääsääntönä on, että osapuoli kuuluu yrityksen lähipiiriin, jos osapuoli:

  1. omistaa hakijayrityksestä vähintään 20 prosentin osuuden
  2. on hakijayrityksen osakkuusyritys vähintään 20 prosentin omistusosuudella
  3. osapuoli on yrityksen johtoon kuuluva avainhenkilö tai avainhenkilön perheenjäsen

K: Ovatko johdon, omistajien ja perheenjäsenten palkat hyväksyttäviä?
V: Ovat hyväksyttäviä kustannuksia, kun kyseiset henkilöt tekevät tosiasiallisesti töitä hankkeessa.

K: Työntekijä on hakemushetkellä esimerkiksi lomautettu, sairauslomalla tai vanhempainvapaalla, mutta hänen on tarkoitus osallistua hankkeen toteuttamiseen. Voidaanko työntekijä hyväksyä rahoituksen piiriin?
V: Lomautettu, sairauslomalla tai vanhempainvapaalla oleva työntekijä voidaan hyväksyä rahoituksen piiriin, jos hän palaa työhön ja osallistuu hankkeen toteuttamiseen. Rahoituksen saaja on kuitenkin velvollinen seuraamaan henkilön työajan käyttöä hankkeen toteuttamisessa, jotta se voidaan tarvittaessa tarkistaa.

K: Voiko rahoitusta myöntää verkkokaupan perustamiseen?
V:
Rahoitusta voidaan myöntää verkkokaupan suunnittelu- tai kehittämisvaiheessa, jolloin yritys voi hankkia rahoituksella ulkopuolista asiantuntijaosaamista. Lisäksi rahoitusta voi myöntää verkkokaupan markkinoinnin suunnittelussa tarvittavien asiantuntijapalveluiden hankkimiseen, mutta ei markkinoinnin käytännön toteuttamiseen. Suunnittelu- tai kehittämisvaiheen jälkeen tehtäviin verkkokauppainvestointeihin (esim. verkkokauppa-alusta) rahoitusta ei voida myöntää. Verkkokauppaprojektin sisällöstä löytyy muun muassa Business Finlandilta esimerkkiaineistoa, jota kannattaa hyödyntää myös ELY-keskuksen rahoituksen hakemisessa.

Mitä tarkoittaa de minimis -tuki?

K: Rahoitus on de minimis –tukea. Mikä on de minimis –tukea, mihin se perustuu?
V: De minimis -tuki tarkoittaa julkista yritystukea, jonka määrän Euroopan Unioni on tulkinnut niin vähäiseksi, ettei se vääristä kilpailua tai vaikuta EU-jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tästä tulee nimitys de minimis eli vähämerkityksinen tuki.

K: Mitkä tahot myöntävät de minimis –tukea?
V: Tuki myönnetään kunnan, kuntayhtymän tai valtion varoista, mutta se voi olla myös kokonaan EU:n myöntämää. Myös esimerkiksi ministeriöt, maakuntien liitot, ELY-keskukset sekä Finnvera ja Business Finland voivat myöntää de minimis –tukia.

K: Mikä on de minimis –tuen maksimi, miltä ajalta se lasketaan?
V: Maksimissaan 200 000 euron tuki, joka myönnetään yritykselle kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. Maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle de minimis –tukea voi olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen tulee itse huolehtia, että eri päätöksillä myönnettyjen de minimis –tukien yhteenlaskettu määrä ei ylitä sallittua maksimäärää.

K: Kuinka de minimis –tuessa käsitellään konserneja tai usean toimipaikan yrityksiä?
V: Konsernin eri yritykset voivat saada de minimis –tukea, mutta koko konsernilla yhteenlaskettuna on sama sallittu maksimimäärä. Myös yrityksen eri toimipisteiden saama de minimis –tuki lasketaan yhteen.

Rahoituksen hakeminen ja raportointi

K: Voiko rahoitusta hakea tilanneanalyysin tekemiseen ja kehittämistoimenpiteisiin samalla hakemuksella?
V: Ei voi, pitää olla eri hakemukset. Jotta tilanneanalyysistä saadaan kaikki hyöty irti kehittämistoimenpiteiden tekemistä varten, kannattaa kehittämistoimenpiteisiin hakea rahoitusta vasta tilanneanalyysin tekemisen jälkeen. Tilanneanalyysi suositellaan tehtäväksi ensin, mutta rahoitusta on mahdollista hakea heti myös kehittämistoimenpiteiden osalta.

K: Olen jättänyt hakemuksen ELY-keskukselle, mutta huomasin, että hakemusta pitää täydentää. Miten menettelen?
V: Voit lähettää tästä pyynnön sähköpostitse ELY-keskukselle osoitteeseen poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi. Muista ilmoittaa viestissä Y-tunnuksesi sekä hakemuksen diaarinumero.

K: Onko hakemukseni mennyt väärään virastoon?
V: Ei ole. Hakemustasi käsittelevä ELY-keskus voi olla muu kuin oman alueesi ELY-keskus.

K: Miten hakemukset otetaan käsittelyyn ja kuinka kauan käsittely kestää?
V:
Hakemukset otetaan käsittelyyn saapumisjärjestyksessä. Voit seurata aluehallinnon asiointipalvelussa, milloin hakemuksesi on otettu käsittelyyn ja milloin päätös on tehty.

K: TE-toimisto on myöntänyt yritykselle palkkatukea työntekijän palkkojen osalta. Voinko saada kuitenkin tätä rahoitusta samojen palkkakustannusten osalta?
V: Palkkatuen ja myös starttirahan myöntämiskriteerien mukaan tuen maksamisen estää samaan tarkoitukseen saadut julkiset tuet. Jos henkilön työpanokseen myönnetään ELY-keskuksen rahoitusta, niin yritys ei ole oikeutettu palkkatukeen eikä starttirahaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen keston ajalta. Hakijan tulee viipymättä ilmoittaa saamastaan ELY-keskuksen rahoituksesta palkkatuen tai starttirahan myöntäneelle TE-toimistolle.

K: Tarvitseeko minun tehdä tukipäätöksen saatuani vielä jotain, että saan tuen ennakkomaksun?
V: Jos olet merkinnyt hakemukseen hakevasi ennakkomaksua ja olet ilmoittanut myös tilinumerosi, on ennakkomaksu tililläsi normaalisti  2-3 pankkipäivän päästä.  

K: Miten haen hankkeen loppumaksatusta ja miten raportoin saamani avustuksen käytöstä?
V:
Maksatusta voidaan hakea asiointipalvelussa 12.5.2020 alkaen. Raportointi tehdään maksatuksen yhteydessä.

 

Päivitetty

ota yhteyttä

ELY-keskusten koronarahoituksen puhelinpalvelu (0295 024 800) 3. - 13.8.2020 ti - to klo 9.00 - 12.00

sähköposti: poikkeusrahoitus.ely@ely-keskus.fi

Yritys-Suomen puhelinpalvelu: 0295 020 500, ma - pe klo 9.00 - 16.15